Moikka! 

Täällä taas kirjoittelemassa teille ilta satuja rakkaat lukijat :P Se mun tuttu josta viime artikkelissa kirjotin niin menehty vähän sen artikkelin kirjoittamisen jälkeen siihen syöpään ikävä on valtava ja surutyö pahasti kesken ja ja koko aika se surun käsittely lykkääntyy varsinki nyt ku koko Suomi on poikkeus tilassa tän korona epidemian takia ni täällä missä asun ei oo hetken rauhaa sillä kanssa ihmiset on hysteerisiä ja ahdistuneita ja minä 1 herkimmistä oon hermo romahduksen partaalla ku haluaisin auttaa niitä jotka on ahdistuneita tästä tilanteesta, mutta en saa koska ohjaajat kieltää pitää olla 2 metriä pitkä etäisyys kun on kontaktissa ihmisten kanssa ettei vaa tuu koronaa -_- alan olla tosi kuormittunu henkisesti ku pitäs hoitaa itseään ja tehdä se kesken eräinen surutyö loppuun ja sen lisäksi käsitellä mielessä itse syyllisyydestä vapautuminen siitä, että joudun polttaa sillat mun pitkä aikaiseen ystävään sillä se suhde muuttui myrkyllisesksi ja kuuntelin kerranki järkeni ääntä ( tunteella ajatteleva) ja pelastauduin ennen kun sattuisi jotain suurempaa haittaa mut tässä kuulumiset tällä hetkellä kiitos rakkaat lukijat ku ootte noin mahtavia ja uskollisia lukijoita see you !!! :)